Uutiset

Virolaisten rakennusalan yritysten menestys Suomen markkinoilla ei johdu pelkästään edullisemmasta hinnasta tai pienemmistä palkoista, vaan ainutlaatuisesta työn organisoinnista, väittää Maru Betoonitööd -yrityksen johtaja Taavi Varb juuri valmistuneessa maisterintutkielmassaan.

Tiedostamattomia etuja Suomen markkinoilla

Tutkiessaan aihetta Varb suoritti puolistrukturoituja haastatteluja virolaisten betoniyritysten johtajien ja suomalaisten pääurakoitsijoina toimivien toimeksiantajien kanssa, sekä selvitti eri markkinoiden ja yritysten perusteella alan yleistetyn liiketoimintamallin taustat.

Tutkimuksesta ilmeni, että virolaiset betonityöyritykset ja suomalaiset pääurakoitsijoina toimivat toimeksiantajat eivät koe nykyistä tilannetta, jossa tietyllä rakennusalan sektorilla on ulkomaisille yrityksille kehittynyt merkittävä markkina-asema, väliaikaisena. Sen sijaan virolaiset yrittäjät näkevät Suomen kotimarkkinana, kun taas suomalaisille toimeksiantajille betonityöyrityksen virolainen alkuperä tarkoittaa tiettyä luottamuksen, laadun ja aikarajan noudattamisen varmuutta.

Maisterintutkielmasta ilmeni, että vaikka virolaisten ja suomalaisten betonityöyritysten välillä ei ole merkittävää eroa, Virossa yleisesti käytössä oleva liiketoimintamalli poikkeaa silti huomattavasti suomalaisesta, mikä vuorostaan on silloin tällöin varmistanut tiedostamattoman kilpailuedun.

”Betonityöyrityksen kilpailuedut saattavat johtua jossakin tapauksessa jonkin materiaalin tai teknologian ainutlaatuisuudesta. Kilpailuetu johtuu kuitenkin yleensä työvoiman tehokkaammasta käytöstä ja kilpailijoista poikkeavasta työn organisoinnista”, Varb kirjoittaa. ”Jos tarkastellaan betonitöiden vientiä, voidaan itse asiassa puhua lähinnä työvoiman ja töiden suorittamisen järjestämistä koskevan tietämyksen viennistä.”

Suomalaisten pääurakoitsijoiden mukaan ei voida selvästi erottaa suomalaisia ja virolaisia yrityksiä. On kuitenkin mahdollista havaita yrityksiä, jotka tarjoavat kattavana palveluna laajempia työkokonaisuuksia tai ovat keskittyneet johonkin betonityövaiheeseen, kuten raudoitukseen tai tehdasvalmisteisten elementtien pystytykseen. Aiemmin mainitussa joukossa virolaisomisteisten yritysten osuus on huomattavasti suurempi.

Virolaisille betonityöyrityksille tämä tarkoittaa suomalaisten toimeksiantajien kasvavaa valmiutta käyttää Virossa yleistynyttä liiketoimintamallia ja uskoa tämän liiketoimintamallin roolin kasvuun.

”Virolaiset betonityöyritykset ovat pystyneet lisäämään kilpailuetuaan liiketoimintamallinsa erilaisuuden ansiosta. Suomalaiset toimeksiantajat luottavat jo virolaisiin yrityksiin ja arvostavat sitä, että yksi yritys pystyy tarjoamaan betonitöitä täydessä laajuudessa, mitä vakuuttivat itse asiassa kaikki haastatellut suomalaisten pääurakoitsijoiden edustajat”, Varb kertoo.

”Haastatteluissa todettiin yksiselitteisesti, että tavanomaisiin suomalaisiin yrityksiin verrattuna ero on siinä, että työt voidaan neljän tai viiden eri aliurakoitsijan sijaan tilata yhdeltä yritykseltä, mikä säästää kuluja sekä omaa töiden organisointiin kuluvaa aikaa.”
Kuitenkaan virolaiset betonityöyrittäjät eivät pitäneet työorganisaatiotaan kilpailuetuna, vaan palvelun kattavuutta perusteltiin usein toimeksiantajan toiveella tai pelkällä tarkoituksenmukaisuudella.

Haastatellut virolaiset betonityöyrittäjät totesivat, että tarjoamalla sekä työvoimaa, materiaaleja, laitteita, apuvälineitä että työnjohtoa, kulujen riski on hallinnassa laajemman palvelu- ja tuotesalkun kautta sekä mahdollisia hintavaihteluja jonkin lähtöhinnan osalta korvaa muiden komponenttien tuottama säästö.

Toisaalta sekä virolaiset yrittäjät että suomalaiset toimeksiantajat totesivat, että myös kapea erikoistuminen voi olla etu, koska se mahdollistaa omakustannusarvon alentamisen tehokkuuden, mikä joissakin tapauksissa voidaan saavuttaa myös teknisen innovatiivisuuden kautta.

Tutkimuksen aikana suoritetuista haastatteluista kävi myös ilmi, että kahden maan yritysten työorganisaatioerot ovat vähenemässä. Suomalaiset pääurakoitsijat suorittavat hankintoja suurehkoille virolaisille yrittäjille luonteenomaisina kokonaisuuksina, ja Virossa puolestaan pääurakoitsijat ovat alkaneet itse harjoittaa materiaalien ostoa ja betonitöiden jäsentelyä, tilaten usein aliurakoitsijalta vain työvoimaa.

Haastatellut suomalaiset pääurakoitsijat osoittivat, että suomalaiset toimeksiantajat eivät ole tietoisia virolaisten yritysten todellisista kyvyistä, ja virolaisten kannattaisi mainostaa itseään huomattavasti laajemmin ja aktiivisemmin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka virolaisten yritysten tarjousarviot eivät poikkea olennaisesti suomalaisina pääurakoitsijoina olevien toimeksiantajien arvioista, esiintyi päällekkäisyyden lisäksi useita vivahteita, jotka olivat tietyissä kohdissa täysin erilaisia. Tutkimus osoittaa siis usein esiintyvää molemminpuolista väärinkäsitystä odotusten osalta sekä sitä, etteivät asiakkaat ja toimeksiantajat ymmärrä toisiaan. Siitä huolimatta suomalaisina pääurakoitsijoina toimivat toimeksiantajat pitivät kovin useista arvoista, joita vaalivat myös itse virolaiset yrittäjät.

Tekijän mielestä tutkimus on arvokas muun muassa sen takia, että se osoittaa selvästi, että vaikka markkinoiden asianosaiset eivät ehkä olekaan tietoisia talousteoriasta ja asianmukaisista termeistä, myös rakennusalaa voidaan käsitellä yleisessä kilpailukyvyn ja liiketoimintamallin viitekehyksessä. Rakennusalalla kannattaa pitää alakohtaisia haasteita vähemmän ainutlaatuisina sekä tutkia ja kartoittaa ongelmia entistä enemmän yleisen talousorganisaation ja johtamiskulttuurin kautta.

Tiesitkö?

Rakennusala työllistää Virossa noin 50 000 ja Suomessa noin 180 000 henkilöä. Liki kolmasosa Suomen rakennustyöntekijöistä on peräisin muualta kuin Suomesta. Heistä puolestaan 60–70 % tulee Virosta.
Lähde: Taavi Varbin maisterintutkielma ”Virolaisten betonityöyritysten liiketoimintamalli kilpailuedun tuottajana Suomen markkinoilla”

HUOMAA!

Taavi Varbin maisterintutkielma ”Virolaisten betonityöyritysten liiketoimintamalli kilpailuedun tuottajana Suomen markkinoilla” valmistui Estonian Business Schoolin johtamisen laitoksella vuonna 2020. Ohjaana oli Anto Liivat.
Viron betoniyhdistys (Eesti Betooniühing) antoi tutkielmalle tunnustusta vuoden 2020 opiskelijapalkintotutkielma -kilpailussaan.
Tutkimuksen osana on valmistunut myös suurehkojen virolaisten ja suomalaisten betonityöyritysten vuosien 2010–2018 tulosten vertailu sekä tiivistelmä Viron ja Suomen rakennusmarkkinoiden pääasiallisista eroista betonityöyritysten näkökulmasta.
Koko maisterintutkielman voit lukea tästä: https://www.lugeja.ee/record/1957900