Uutiset

Virolaisten menestys Suomessa ei johdu pelkästään edullisemmasta hinnasta

Virolaisten rakennusalan yritysten menestys Suomen markkinoilla ei johdu pelkästään edullisemmasta hinnasta tai pienemmistä palkoista, vaan ainutlaatuisesta työn organisoinnista, väittää Maru Betoonitööd -yrityksen johtaja Taavi Varb juuri valmistuneessa maisterintutkielmassaan.

Yritystoiminnan MBA-ohjelman maisterintutkielman ”Virolaisten betonityöyritysten liiketoimintamalli kilpailuedun tuottajana Suomen markkinoilla” tuloksena Varb ehdottaa virolaisten betonityöyritysten liiketoimintamallien analysointia, väittäen että kilpailukykyä voidaan ylläpitää teknisten innovaatioiden lisäksi myös liiketoimintamalleja uudistamalla.

”Virolaisten rakentajien työntekoa Suomessa on lehdistössä kuvattu yleensä korkeamman palkansaannin tavoittelemisena, ja ilmiön vaikutusta on käsitelty vain asianosaisten osalta”, Varb kirjoittaa. Hän toteaa myös, että ilmiön laajempia taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole tutkittu. Samaan aikaan virolaiset betonialan yritykset ovat lamavuosista 2007–2009 lähtien lisänneet huomattavasti markkinavolyymiaan Suomessa ja vakiinnuttaneet merkittävän markkina-aseman.

Tarvitaan uusia kilpailuetuja

Vienti muodostaa puolet virolaisten betonitöiden vuosittaisesta 240 miljoonan euron markkinavolyymista. Yhtä paljon töitä tehdään Suomessa rekisteröityjen virolaisomisteisten yritysten kautta.

Virolaisten betoniyritysten kilpailuetuna on ollut alkuvuosina Suomen keskitasoa matalampi palkka, joka on ollut Virossa maksettavaa palkkaa suurempi, ollessan Suomen minimiehtojen ja vaatimusten mukainen mutta pienempi kuin Suomen yrityksissä.

Helsingin Olympiastadion

”Toinen suurehko etu paikallisiin yrityksiin nähden on ollut aikataulussa pysymisen varmuus tai jopa lyhyemmät töiden suorittamisajat, jotka on saavutettu sen ansiosta, että työmiehet ovat olleet valmiita tekemään komennuksella pidempiä työpäiviä”, Varb kirjoittaa.

Hän lisää kuitenkin, että: ”Koska virolaisia työntekijöitä on työskennellyt Suomessa jo useiden vuosien ajan, he ovat täten asioista tietoisempia ja “paikallistuneita”. Heille maksetaan samaa palkkatasoa kuin suomalaisissa yhtiöissä, eikä pitkiä työvuoroja enää harrastetta.”

Näin ollen tähänastiset edut on käytetty loppuun, ja jatkuvan menestyksen varmistamiseksi on löydettävä uusia kilpailuetuja.

Viron Betoniyhdistys palkitsi pro gradu -työn maininnalla vuoden 2020 opiskelijapalkintokilpailussa.

Tiedostamattomia etuja Suomen markkinoilla

Tutkiessaan aihetta Varb suoritti puolistrukturoituja haastatteluja virolaisten betoniyritysten johtajien ja suomalaisten pääurakoitsijoina toimivien toimeksiantajien kanssa, sekä selvitti eri markkinoiden ja yritysten perusteella alan yleistetyn liiketoimintamallin taustat.

Tutkimuksesta ilmeni, että virolaiset betonityöyritykset ja suomalaiset pääurakoitsijoina toimivat toimeksiantajat eivät koe nykyistä tilannetta, jossa tietyllä rakennusalan sektorilla on ulkomaisille yrityksille kehittynyt merkittävä markkina-asema, väliaikaisena. Sen sijaan virolaiset yrittäjät näkevät Suomen kotimarkkinana, kun taas suomalaisille toimeksiantajille betonityöyrityksen virolainen alkuperä tarkoittaa tiettyä luottamuksen, laadun ja aikarajan noudattamisen varmuutta.

Maisterintutkielmasta ilmeni, että vaikka virolaisten ja suomalaisten betonityöyritysten välillä ei ole merkittävää eroa, Virossa yleisesti käytössä oleva liiketoimintamalli poikkeaa silti huomattavasti suomalaisesta, mikä vuorostaan on silloin tällöin varmistanut tiedostamattoman kilpailuedun.

”Betonityöyrityksen kilpailuedut saattavat johtua jossakin tapauksessa jonkin materiaalin tai teknologian ainutlaatuisuudesta. Kilpailuetu johtuu kuitenkin yleensä työvoiman tehokkaammasta käytöstä ja kilpailijoista poikkeavasta työn organisoinnista”, Varb kirjoittaa. ”Jos tarkastellaan betonitöiden vientiä, voidaan itse asiassa puhua lähinnä työvoiman ja töiden suorittamisen järjestämistä koskevan tietämyksen viennistä.”

Betoonitööde ettevõtte ärimudel Eestis. Autori koostatud
Keskeiset kumppanit:

  • betonin toimittajat
  • raudoitusteräksen myyjät
  • muut rakennusmateriaalien toimittajat
  • rakennuslaitteiden vuokraajat
Päätoimialat:

  • muotitus-, raudoitus- ja valutyöt, teräsbetonielementtien asennus ja yhteenvalu
Lisäarvon tarjoaminen:

  • edullinen hinta saavutetaan työvoiman tehokkaan käytön kautta
  • töiden laadukas ja oikea-aikainen suorittaminen
  • jonkin peruspääresurssin tai yhteistyökumppanin ainutlaatuisuus
Asiakassuhteet:

  • referenssit ja maine
Asiakassegmentti:

  • suuret rakennusalan pääurakoitsijat (yhteyshenkilöinä projektipäälliköt, hankepäälliköt)
Pääresurssit:

  • ihmisresurssi: rakennustyöläiset,
    työnjohtajat
  • oma kalusto
    (poikkeaa yrityksittäin)
Kanavat:

  • suora viestintä rakennusalan pääurakoitsijoiden kanssa
  • tunnettuus referenssien kautta
Kustannukset (5):

  • materiaalikustannukset, rakennustyöläisten työvoimakustannukset
Tuotot:

  • säännöllisin väliajoin maksettavat palkkiot

Fotol Helsingi Music Tower. Peatöövõtja Skanska, Maru Betoonitööd tegi kompleksteenusena kogu karkassi paigalvalu betoonitööd, elementide paigalduse ja monolitiseerimise, teraskonstruktsioonide tööjoonised, tarne ja paigalduse.

Viroa ja Suomea vertaillessa Varb tekee yhteenvedon, että Viron pienempi volyymi ja Virossa syvemmin juurtunut projektijohtamalla tehtävä rakennustöiden järjestäminen ovat johtaneet vahvempien ja laajempaa palvelua tarjoavien aliurakoitsijoiden muodostumiseen. Sitä vastoin suomalaiset rakennusmarkkinat ovat tähän asti suosineet kapeahkoihin työosuuksiin erikoistuneiden urakoitsijoiden muodostumista.

”Virossa betoniurakka jaetaan yleensä kolmeen osaan: paikallavalutyöt, elementtien asennus ja lattiatyöt. Suomessa vallitsee urakan yksityiskohtaisempi jäsentely: betonitöiden eri vaiheet, esityöt ja perustyöt, raudoitukset, muottityöt, valut, betonipintojen jälkikäsittely, elementtien asennus, sekä pystytys, jotka sitten tilataan eri yrityksiltä”, Varb kirjoittaa.

Spetsialiseerunud betoonitööde ettevõtte ärimudel Soome turul. Autori koostatud
Keskeiset kumppanit:

  • teknologia- tai työkalutoimittajat
  • oman työosuuden materiaalitoimittajat (poikkeaa yrityksittäin)
Päätoimialat:

  • kapea työosuus: raudoitus, muotitus, elementtien asennus, yhteenvalu, tunnelityöt
Lisäarvon tarjoaminen (1):

  • edullinen hinta saavutetaan erikoistumisen kautta
  • töiden laadukas ja oikea-aikainen suorittaminen kapean alan ansiosta
Asiakassuhteet:

  • henkilökohtainen viestintä (kanta-asiakkaat)
  • rakennus- ja hankepäällikköjen hanketietokannat
Asiakassegmentti (4):

  • rakennusalan pääurakoitsijat (yhteyshenkilöinä projektipäälliköt, hankepäälliköt)
  • betonitöiden kattavaa palvelua tarjoavat urakoitsijat
Pääresurssit (3):

  • rakennustyöläiset
  • oma kalusto
    (poikkeaa yrityksittäin)
Kanavat:

  • suora viestintä pääurakoitsijoiden kanssa
  • tunnettuus referenssien kautta, kotisivu
Kustannukset (5):

  • materiaalikustannukset, rakennustyöläisten työvoimakustannukset, investointikustannukset, varastojen hankinta, innovatiivisten ratkaisujen käyttöönoton kustannukset
Tuotot (6):

  • kausikohtainen laskutus työsuorituksista

Suomalaisten pääurakoitsijoiden mukaan ei voida selvästi erottaa suomalaisia ja virolaisia yrityksiä. On kuitenkin mahdollista havaita yrityksiä, jotka tarjoavat kattavana palveluna laajempia työkokonaisuuksia tai ovat keskittyneet johonkin betonityövaiheeseen, kuten raudoitukseen tai tehdasvalmisteisten elementtien pystytykseen. Aiemmin mainitussa joukossa virolaisomisteisten yritysten osuus on huomattavasti suurempi.

Virolaisille betonityöyrityksille tämä tarkoittaa suomalaisten toimeksiantajien kasvavaa valmiutta käyttää Virossa yleistynyttä liiketoimintamallia ja uskoa tämän liiketoimintamallin roolin kasvuun.

”Virolaiset betonityöyritykset ovat pystyneet lisäämään kilpailuetuaan liiketoimintamallinsa erilaisuuden ansiosta. Suomalaiset toimeksiantajat luottavat jo virolaisiin yrityksiin ja arvostavat sitä, että yksi yritys pystyy tarjoamaan betonitöitä täydessä laajuudessa, mitä vakuuttivat itse asiassa kaikki haastatellut suomalaisten pääurakoitsijoiden edustajat”, Varb kertoo.

”Haastatteluissa todettiin yksiselitteisesti, että tavanomaisiin suomalaisiin yrityksiin verrattuna ero on siinä, että työt voidaan neljän tai viiden eri aliurakoitsijan sijaan tilata yhdeltä yritykseltä, mikä säästää kuluja sekä omaa töiden organisointiin kuluvaa aikaa.”
Kuitenkaan virolaiset betonityöyrittäjät eivät pitäneet työorganisaatiotaan kilpailuetuna, vaan palvelun kattavuutta perusteltiin usein toimeksiantajan toiveella tai pelkällä tarkoituksenmukaisuudella.

Haastatellut virolaiset betonityöyrittäjät totesivat, että tarjoamalla sekä työvoimaa, materiaaleja, laitteita, apuvälineitä että työnjohtoa, kulujen riski on hallinnassa laajemman palvelu- ja tuotesalkun kautta sekä mahdollisia hintavaihteluja jonkin lähtöhinnan osalta korvaa muiden komponenttien tuottama säästö.

Intervjuude kokkuvõte: mille poolest erinevad Eesti ja Soome ettevõtted? Autori koostatud
Urakoitsijat Toimeksiantajat
Kontek Maru Betoonitööd AKR Betoni Nordecon Betoon Conex Fira Hartela SRV Rakennus YIT Rakennus Haahtela Skanska GRK Oy Arkta Efika
Mikä erottaa virolaisia ja suomalaisia yrityksiä
Suurempi palvelun laajuus X X X X X X X X X X X X X X
Joustavuus eri kohteiden suhteen X X X X X X X X X X X
Työn ja materiaalin toimitus yhdessä X X X X X X X X X
Työnjohtajien tekninen pätevyys X X X X X X X X X
Joustavuus maantieteellisen sijainnin suhteen X X X X X X X X X X
Työnjohtajilla tekninen tuki Virosta X X X X X X X X X X
Oman työvoiman suurempi käyttäminen X X X X X X X X X X X X
Hankkeen hallinnan valmiudet X X X X X X X X X X X
Suurten kohteiden kattavan toteuttamisen valmiudet X X X X X X X X X X
ATK-ratkaisujen ja teknologian hallinnan valmiudet X X X X X X X X X

Toisaalta sekä virolaiset yrittäjät että suomalaiset toimeksiantajat totesivat, että myös kapea erikoistuminen voi olla etu, koska se mahdollistaa omakustannusarvon alentamisen tehokkuuden, mikä joissakin tapauksissa voidaan saavuttaa myös teknisen innovatiivisuuden kautta.

Tutkimuksen aikana suoritetuista haastatteluista kävi myös ilmi, että kahden maan yritysten työorganisaatioerot ovat vähenemässä. Suomalaiset pääurakoitsijat suorittavat hankintoja suurehkoille virolaisille yrittäjille luonteenomaisina kokonaisuuksina, ja Virossa puolestaan pääurakoitsijat ovat alkaneet itse harjoittaa materiaalien ostoa ja betonitöiden jäsentelyä, tilaten usein aliurakoitsijalta vain työvoimaa.

Haastatellut suomalaiset pääurakoitsijat osoittivat, että suomalaiset toimeksiantajat eivät ole tietoisia virolaisten yritysten todellisista kyvyistä, ja virolaisten kannattaisi mainostaa itseään huomattavasti laajemmin ja aktiivisemmin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka virolaisten yritysten tarjousarviot eivät poikkea olennaisesti suomalaisina pääurakoitsijoina olevien toimeksiantajien arvioista, esiintyi päällekkäisyyden lisäksi useita vivahteita, jotka olivat tietyissä kohdissa täysin erilaisia. Tutkimus osoittaa siis usein esiintyvää molemminpuolista väärinkäsitystä odotusten osalta sekä sitä, etteivät asiakkaat ja toimeksiantajat ymmärrä toisiaan. Siitä huolimatta suomalaisina pääurakoitsijoina toimivat toimeksiantajat pitivät kovin useista arvoista, joita vaalivat myös itse virolaiset yrittäjät.

Intervjuude kokkuvõte: mida tellija hindab? Autori koostatud
Urakoitsijat Toimeksiantajat
Kontek Maru Betoonitööd AKR Betoni Nordecon Betoon Conex Fira Hartela SRV Rakennus YIT Rakennus Haahtela Skanska GRK Oy Arkta Efika
Mitä toimeksiantaja arvostaa
Työnjohtajien korkea tekninen taso X X X X X X X X X X
Keskittyminen ratkaisujen etsintään X X X X X X X X X
Töiden harkittu suunnittelu X X X X X X X X
Valmiudet reagoida nopeasti muutoksiin X X X X X X X
Valmiudet taata nopeammat aikataulut X X X X X X X X
Joustavuus X X X X X X X X X X
Omien ratkaisujen ehdottaminen X X X X X X X X
Pitkät työpäivät sekä viikonlopputyöt X X X X X X X
Valmiudet palkata tarvittaessa lisää työvoimaa X X X X X X X X
Omat työntekijät aliurakoitsijoiden sijaan X X X X X X X X X X X
Asiakaslähtöisyys X X X X X X X X X X X  X X X

Tekijän mielestä tutkimus on arvokas muun muassa sen takia, että se osoittaa selvästi, että vaikka markkinoiden asianosaiset eivät ehkä olekaan tietoisia talousteoriasta ja asianmukaisista termeistä, myös rakennusalaa voidaan käsitellä yleisessä kilpailukyvyn ja liiketoimintamallin viitekehyksessä. Rakennusalalla kannattaa pitää alakohtaisia haasteita vähemmän ainutlaatuisina sekä tutkia ja kartoittaa ongelmia entistä enemmän yleisen talousorganisaation ja johtamiskulttuurin kautta.

Intervjuude kokkuvõte: Eesti betoonitööde ettevõtete arengupiirkonnad. Autori koostatud
Urakoitsijat Toimeksiantajat
Kontek Maru Betoonitööd AKR Betoni Nordecon Betoon Conex Fira Hartela SRV Rakennus YIT Rakennus Haahtela Skanska GRK Oy Arkta Efika
Mitä tulisi kehittää
Selkeämmät tarjoukset X X X X  X X X X X X
Omien valmiuksien ja kokemuksen kartoittaminen X X X X X X X X X X
Työmaalla suoritettavien töiden tehokkuus X X X X X X X X
Viestintä X X X X X X X X X X X X X X
Suunnittelu asiakkaan kanssa X X X X X  X X X X
Tiesitkö?

Rakennusala työllistää Virossa noin 50 000 ja Suomessa noin 180 000 henkilöä. Liki kolmasosa Suomen rakennustyöntekijöistä on peräisin muualta kuin Suomesta. Heistä puolestaan 60–70 % tulee Virosta.
Lähde: Taavi Varbin maisterintutkielma ”Virolaisten betonityöyritysten liiketoimintamalli kilpailuedun tuottajana Suomen markkinoilla”

HUOMAA!

Taavi Varbin maisterintutkielma ”Virolaisten betonityöyritysten liiketoimintamalli kilpailuedun tuottajana Suomen markkinoilla” valmistui Estonian Business Schoolin johtamisen laitoksella vuonna 2020. Ohjaana oli Anto Liivat.
Viron betoniyhdistys (Eesti Betooniühing) antoi tutkielmalle tunnustusta vuoden 2020 opiskelijapalkintotutkielma -kilpailussaan.
Tutkimuksen osana on valmistunut myös suurehkojen virolaisten ja suomalaisten betonityöyritysten vuosien 2010–2018 tulosten vertailu sekä tiivistelmä Viron ja Suomen rakennusmarkkinoiden pääasiallisista eroista betonityöyritysten näkökulmasta.
Koko maisterintutkielman voit lukea tästä: https://www.lugeja.ee/record/1957900